perjantai 15. huhtikuuta 2011

Esimerkkejä sateesta


Aloitin eilen suunnittelemani kuntopyörä-ohjelman. Sitä on toteutettava vain silloin kun muita ei ole kotona, koska en oikeasti saisi rasittaa itseäni. Siksi melkein suutuin, kun tänään kotiin tullessani valot olivat jo valmiiksi päällä, se oli pikkusisko. Se kertoisi äidille. En vain voinut tehdä mitään, yritän selitellä itselleni.

Eilen vaihdoin pyörään rasvanpoltto-ohjelman ja poljin, kunnes sydämen jyrkytys tuntui ja kuului pääni sisällä niin kovana, että sai sen melkein särkemään. Taisin pelätä että mahtavan kiihdytyksensä jälkeen se lopettaisi kokonaan.

Minua inhottaa, pelottaa. En halua kaljua kohtaa päälaelleni, osteoporoosia, enkä enää yhtäkään välistä jäänyttä sydämenlyöntiä. (enkä mitään muutakaan niistä)

Yöllä en saa unta, päivällä nukahdan kesken lukemisen.

Jos näkisitte minut oikeasti, ette pitäisi näkemästänne. Vain yltäkylläisyyteensä kyllästynyt tyttö.

Ei kommentteja: