Minun nimeni on Keskiviikko

Jos Keskiviikko olisi nimi
minä antaisin sen sinulle.
Sillä nimellä sinä kai vastaisit vieläkin
kuolleen sairaalan palvelunumerosta ja äänesi hukkuisi morfiinin ja homeen hajuun
vanhaan etanoliin ja kuolinvuoteen varauksettomaan elämäniloon
Enkä minä edes välittäisi kuulla muuta
kuin keltaisesta sähköstä palavan puhelinlangan ja sen sihinän,
jolla kultaketju palaa kiinni ranteeseen, jättää jälkeensä vääristyneen ruusulinjan keskelle
muutenkin ankeaa maisemaa

Kun me tapaisimme kasvokkain
minä tuntisin halogeenilamppujen inhon
Se saisi minut hapuilemaan valokatkaisijaa sillä minä
en ikinä oppinut kestämään sitä tärykalvot halkaisevaa painetta,
jolla niiden hehku lävistää alumiinisen ilmeettömyyden
kuin pimeä aine tai jokin sitäkin
suloisempi

(hei, tuo kirjoituskonekuva tuskin jää noin isoksi

mutta en juuri nyt onnistu korjaamana asiaa,

oma tietokoneeni kun päätti taas katkaista elämänlankansa)